Mulle siis ehdotettiin että kirjoittaisin omasta lapsuudesta ja nuoruudesta, niin tässä nyt tulis joitain asioita joita muistan lapsuudestakin. Vaikka lapsuudestani nyt ei hirveästi ole kerrottavaa. Nuoruudesta muistan enemmän, sillä olenhan vieläkin vasta nuori. :)
Lapsuudesta sen verran, että olen syntynyt 19.12. ja ollut 5-vuotias kun vanhempani päättivät laittaa minut esikouluun. Kuitenkin olin liian nuori ja ensimmäisen esikouluvuoden jälkeen opettajat ja vanhempani päättivät, että kävisin esikoulun uudelleen. No siitähän nauru syntyi muiden seurassa ja minulle hieman naureskeltiin ja kuittailtiin, että olenko oikeasti noin tyhmä etten edes esikoulusta pääsyt ensimmäisellä.. Mutta en antanut sen lannistaa vaan jatkoin itsepintaisesti ja sain ystävän heti ensimmäisenä koulupäivänä -95 syntyneestä tytöstä. Me olimmekin parhaita kavereita pitkään!
Alakouluun mentäessä siihen oli jo totuttu, että olen vanhempi, mutta kyllä siitä välillä edelleen kuittailtiin. Olin kuitenkin kiltti ja melko ujo, vaikka kavereita löytyikin. Alakoulun suoritin melko hyvin arvosanoin. En kuitenkaan ollut 10 oppilas. Yläkouluun mentäessä kukaan ei enään edes huomannut etten ole samana vuonna syntynyt kuin kaikki muut, ihmiset siis kasvoivat. Yläkoulussa monet alakoululuokkalaisistani alkoivat ryhmän paineen takia polttamaan ja juomaan koska halusivat olla "cool".. Minä en ja sain myös uusia ystäviä, jotka keskittyivät opiskeluun. Heistä tuli uusia parhaita ystäviäni.
Kotona minä olen aina ollut sisaruksistani, joita on pikkusiskoni joka pian täyttää 15 ja pikkuveljeni joka on pian 18, se kiltimpi ja rauhallisin. Ollaan monesti äidin kanssa keskusteltu, että olen ollut melko helppo lapsi, sillä olen totellut vanhempieni sanomisia MELKEIN kaikissa asioissa.
Perheelläni on viime aikoina ollut melko vaikeaa, vaikka itse en enään kotona asukaan se vaikuttaa myös minuun. Haluan tottakai, että perheelläni on kaikki hyvin. Ja tähän väliin mainittakoon että vanhempani ovat eronneet monta vuotta sitten, välillä heidän välinsä on hyvät ja välillä syntyy erimielisyyksiä sillä siskollani on diabetes.
Mutta nuoruuteni tähän päivään asti. Olen ollut edelleen rauhallinen ja suoritan koulua kohtalaisin arvosanoin, en minäkään täydellinen ole. Enkä pyri joka aineesta saamaan 10, sillä tiedän että se on mahdotonta minulle, en vain ole hyvä kaikessa! Kirjoitan siis tänä keväänä (toivottavasti) ylioppilaaksi.
Hahaa ja sitten minun suhteeni näihin kuuluisiin päihteisiin, joita median mukaan nuoret käyttävät aivan holtittomasti. Mikä on minusta järkyttävä yleistys! Itselläni ensi kosketus alkoholin kanssa oli puoli vuotta ennen 18 vuotis juhliani. Tällä siis tarkoitan ensimmäistä kännijuomista, aiemmin toki maistellut vanhempien laseista ja tölkeistä! Tämä juominen johtui ryhmän paineesta, koska muut joivat minäkin halusin... Ja olihan se ihan mukavaa. Nykyään en kuitenkaan juo juuri ollenkaan, olen enimmäkseen muille kuskina! :) Silloin tällöin saatan juoda sen 2-3 siideriä yleensä se kuitenkin jää yhteen. :D Ja nikotiinituotteet kuten tupakka ja nuuska, niitä en ole IKINÄ edes maistanut! Tästä olen ylpeä.
Tässä nyt oli jotakin tietoa lapsuudesta ja nuoruudestani, kommentoimalla saa kysellä lisää perheestäni ja lapsuudestani jos ja kun en tässä kaikkea tietenkään maininnut. Minä kiitän ja kuittaan! :)
Iloista ja valkoista sunnuntai päivää :) pukekaa ulos lämmintä siellä taitaa olla kylmä ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti