Yksinäistä

Nooniin, nyt on taas niitä päiviä kun kaikki menee päin peppua eikä mikään onnistu.. Ulkona on kaunis sää se on plussaa, mutta itestä tuntuu tosi yksinäiseltä... Oon asunut vuoden poikaystäväni kanssa Vahdolla, enkä tunne täältä ketään! Omia kavereita nyt ei hirveästi ole muutenkaan ja tuntuu että heilläkin on aina parempaa tekemistä..

Tai johtuisiko ehkä siitä ettei mua kiinnosta viikonloppusin notkua baareissa tai muuten vaan juoda alkoholia.. Toki voisin lähteä selvinpäin ystävien seuraksi, mutta mitäs sitten kun jäisinkin yksin koska muut juovat ja minä en. Eikä sit kauheesti innosta ku joutuis kuskiks, kun mun autolla ei paljoo känniläisiä kuskailla kun takaikkunatkaan ei aukee... Tulis kallis reissu kavereille ku puklu pääsiski mun autoon. :D (Sori kaverit)

Haluisin tutustua uusiin ihmisiin, mutten tiiä missä kun rahaa ei oo mihinkään ylimääräseen. Olo on vaan niin yksinäinen, kun kuuntelee kun muut kertoo viikonlopuistaan ja ite joudun toteemaan että: "olin koko viikonlopun kotona, katoin telkkuu ja mässäsin". Ootan jo et lukio loppuu et pääsee (toivottavasti) uuteen oppilaitokseen josko sitten sais lisää kavereita. Todellisuushan on se et vietän kaiken vapaa-aikani yksin.

Pakko purkautua, kiitos moi.

Lukio lopuillaan!

Noni, nyt on aika kirjotella siitä kauniista ihanasta asiasta, että lukio on pian lusittu ! Totesin tossa kotiin ajaessani, että eihän meillä ole kuin tämä viikko koulua ja jo ensi viikolla alkaa viimeinen KOEVIIKKO ! Huhhuh. :)

Koeviikon jälkeen toki on kaikenmoista koulujuttua edessä, mutta ei enään tunneilla istumista ja ahertamista. Tästä lähin se aherrus kuuluu kotihommiin eli ylioppilaskokeisiin valmistautumiseen! Koeviikon jälkeen on melkein heti jo äidinkielen tekstitaidon yo-koe. (7.2.) Ja viikonlopun jälkeen on kielten kuuntelut.



Valkolakki täältä tullaaan!

 

 

Kuunteluiden jälkeen on tottakai penkkarit ! Sitä odotan innolla, vaikka en meidän koulun teemasta pidäkään, mutta keksin jotakin. Teeman kerron sitten penkkareiden jälkeen. ;) Sitten on luvassa tottakai 14. päivä ABIRISTEILY joten penkkari postaus saattaa hieman venyä... ;)



kuva lainattu netistä

Ja sitten se kauhean odotettu lukuLOMA, joka ei missään tapauksessa ole loma, ehei... Joten kaikki lukiolaiset jotka olette alemmilla luokilla ja luette tätä, loma sana johtaa harhaan. Meidän koulussa tää tarkottaa sitä, että melkeinpä joka päivä juostaan jonkun näkösessä tentissä, joissa valmistaudutaan kirjallisiin yo-koetuksiin.


kuva lainattu netistä

Hauskintahan tässä koko ylioppilas touhussa on se, että isän uuden naisystävän tytär pääsee ylioppilaaksi ja valmistuu ammattiin (kaksoitutkinnon suorittaja, peukutan) ja pikkusiskollani on konfirmaatio 29.5... Joten juhlien kanssa on miettimistä pidämmekö kaikki yhdistetyt juhlat vaiko erikseen. :D
Mutta eiköhän tästäkin jotenkin selvitä.

Huomenna onkin luvassa oikea ruljanssi, koitan saada rästiin jääneitä kurssihommia siirrettyä perjantaiksi.. Toivotaan että ruotsin opettaja joustaa! Sillä koulun jälkeen näitä naisellisia asioita hoidan kuten kulmien siistiminen, oi kuinka odotan tätä! Ja heti sen jälkeen lähden ystäväni kanssa elokuviin katsomaan Ei kiitos-elokuvaa!

Tossa on elokuvan traileri jollei joku ole sitä vielä nähnyt, mutta mä varotan että heikko hermoisen ei sitä kannata katsoa. Se nimittäin sisältää seksi kohtauksen... Tästä on mediassa ollutkin puhetta, mitä mieltä olette onko elokuvan traileri liian raju? Mielestäni se ei sovi pienille lapsille, joten ei ainakaan elokuvateattereiden mainos osioon sovi!

 

 

 

 

 

 

Metsästystä ;)

Hyvää huomenta kaikille! Eilen sitten kun oli kiltisti 3h luettu terveystietoa, mies tuli kotiin ja käski vaan raahautua autoon. Enhän minä tiennyt minne ollaan menossa kun mulle ei sitä kerrottu! :(( Joten vaatetuksena oli farkut ja toppatakki eli ei mitään hirmu lämmintä... Ekaks käytiin gigantissa, koska mun kone on kiukutellu jo kauan ja ukko hankki meille uuden tilalle, siellä sitten sain tietää että lähdetään Paraisille poikaystävän kaverin kanssa kytikselle.

kuva lainattu netistä.

 

Siellä kytiksellä onneks oli lämmitetty mökki ja kaikki oli kivaa ja jännittävää, siellä tuli nähtyä kauris (joka päätyy joku päivä ruokapöytään) ja peurakin kävi syömässä. Sillä hetkellä, kun kauris ammuttiin se helvetti alko, ulkona oli nimittäin ihan pirullisen kylmä!! En oo pitkään aikaan ollutkaan niin jäässä. Kauriksen jälkeen odoteltiin rusakoita, mutta niitä ei sitten enää näkynyt joten 21.30 lähdettiin sitten kotia kohti. Oli kyllä huippu ilta, vaikka itse olin suunnitellut leffassa käyntiä. :) Mieheni siis metsästää. :D

Tämän päivän tapahtumista ei ole vielä mitään kerrottavaa, sillä ei ole hajuakaan mitä tänään tekisin! Sen tiedän, että eräs kirja pitäisi olla huomiseksi luettuna äidinkielen tunnille. (Rakastan koulua :/)

Oon viime aikoina huomannu, et mulla on aivan erilaiset suunnitelmat ja arvot ku mitä sukulaisilla ja kavereilla. Kaveritkin on just ihania ja tyypillisiä nuoria jotka nauttii siitä ja juhlii viikonloppuisin. Ja mitä teen itse? Istun kotona kullan kainalossa tai sitten tehdään yhdessä jotain, mutta meidän viikonloppuihin ei kuulu alkoholi. Monet sitä ihmetteleekin, että miksi?! Olenko siis kieroon kasvanut kun alkoholi ei kiinnosta?



Kunnon aamupala ;)
 

Nyt oli aivan pakko lisätä kuva mun aamiaisesta, joka ei ikinä ole ollut näin terveellisen näköinen, yleensä nimittäin skippaan tämän aterian! Se on huono asia, sillä tarkoituksenani olisi laihtua muutama kilo ja saada lihasta kehoon tämän hetkisten läskien tilalle!!

Tuossa on ihanne vatsa, jonka itsekin haluaisin tavoittaa. Se vaan ei ole niin helppoa tuon mieheni kanssa, sillä hän on erittäin perso karkeille ja roskaruoalle! Mut on se jo alkanu välillä mun kanssa lenkkeilemään, vielä kun sais ruokatottumukset terveellisemmiks ni ihannevartalo täältä tullaan! Nyt ensimmäinen muutos omiin elintapoihin on se, että jätän karkit ja sipsit yms makeet kakkuset pois viikoilta ja annan itselleni luvan perjantaisin ja lauantaisin napostella. Tämä tavoite on itselleni vaikein koska olen tunnesyöppö, eniten syön kun olen surullinen tai stressaantunut. Ja stressiähän löytyy kirjoituksista ja tulevista pääsykokeista ja jatko-opiskeluista.

 

Tällä hetkellä näyttää tältä
<-- dislike

Helpsu kiittää ja kumartaa. :))))



Tällä kertaa kuvia ja selityksiä, hieman myös päivästäni :)

Aloitanpa nyt päivästäni... Se alkoi melkoisen hyvin, sain nukkua pitkään ja koulussa oli yhtä puuduttavaa kuin aina. Kotiin tullessani ja läksyjä tehdessäni (tai yrittäessä tehdä läksyjä) sain kaverikseni kissan, jonka mielestä koulunkäynti on turhaa samoin läksyjen teko. Seuraavaksi kuva tapahtumasta:

Jasu

Miro

Tässä siis kissani, sen nimi on Jasu. Haettiin se poikaystävän kanssa noin vuosi sitten perheeltä joka antoi 2 kissaansa allergian vuoksi. Toinen näistä kissoista (Miro) katosi muutaman kuukauden päästä muutosta tänne maalle meidän luokse.

Se tästä päivästä sekä lemmikeistäni, kurkataanpa seuraavaksi mitä laukustani löytyy joka ikinen päivä, lähdinpä kouluun tai kaupungille! Kouluun lähtiessä varsinkin seuraavat asiat löytyvät koulukirjojen seasta: 

Lompakko tottakai, sillä kuljen autolla ja ajokortti on oltava mukana! Puhelin löytyy myös jos auton kanssa tulee ongelmia ja tietysti muuta yhteydenpitoa varten. :) Vesipullo on itselleni tärkein mukana kulkeva objekti mitä laukustani löytyy, sillä juon paljon vettä. Kalenteri ja penaali kulkevat käsivoiteen kanssa myös mukana. Silloin tällöin saattaa laukusta löytyä myös meikkipussi ja muuta ylimääräistä mitä en aina niin välttämättä tarvitsisi edes mukana! :D

Voisin tähän väliin kertoa, että kuvat otan Canonin EOS550D kameralla, jonka sain muutama vuosi sitten joululahjaksi vanhemmilta. Pidän kuvaamisesta, vaikka tällä hetkellä kuvaus on jäänyt vähemmälle. :(

Loppuun tämän hetken lempparirallatus:

 Hauskaa päivää kaikille toivottelee Helpsu :)

Lapsuus/nuoruus tähän päivään asti

Mulle siis ehdotettiin että kirjoittaisin omasta lapsuudesta ja nuoruudesta, niin tässä nyt tulis joitain asioita joita muistan lapsuudestakin. Vaikka lapsuudestani nyt ei hirveästi ole kerrottavaa. Nuoruudesta muistan enemmän, sillä olenhan vieläkin vasta nuori. :) 

Lapsuudesta sen verran, että olen syntynyt 19.12. ja ollut 5-vuotias kun vanhempani päättivät laittaa minut esikouluun. Kuitenkin olin liian nuori ja ensimmäisen esikouluvuoden jälkeen opettajat ja vanhempani päättivät, että kävisin esikoulun uudelleen. No siitähän nauru syntyi muiden seurassa ja minulle hieman naureskeltiin ja kuittailtiin, että olenko oikeasti noin tyhmä etten edes esikoulusta pääsyt ensimmäisellä.. Mutta en antanut sen lannistaa vaan jatkoin itsepintaisesti ja sain ystävän heti ensimmäisenä koulupäivänä -95 syntyneestä tytöstä. Me olimmekin parhaita kavereita pitkään! 

Alakouluun mentäessä siihen oli jo totuttu, että olen vanhempi, mutta kyllä siitä välillä edelleen kuittailtiin. Olin kuitenkin kiltti ja melko ujo, vaikka kavereita löytyikin. Alakoulun suoritin melko hyvin arvosanoin. En kuitenkaan ollut 10 oppilas. Yläkouluun mentäessä kukaan ei enään edes huomannut etten ole samana vuonna syntynyt kuin kaikki muut, ihmiset siis kasvoivat. Yläkoulussa monet alakoululuokkalaisistani alkoivat ryhmän paineen takia polttamaan ja juomaan koska halusivat olla "cool".. Minä en ja sain myös uusia ystäviä, jotka keskittyivät opiskeluun. Heistä tuli uusia parhaita ystäviäni. 

Kotona minä olen aina ollut sisaruksistani, joita on pikkusiskoni joka pian täyttää 15 ja pikkuveljeni joka on pian 18, se kiltimpi ja rauhallisin. Ollaan monesti äidin kanssa keskusteltu, että olen ollut melko helppo lapsi, sillä olen totellut vanhempieni sanomisia MELKEIN kaikissa asioissa. 

Perheelläni on viime aikoina ollut melko vaikeaa, vaikka itse en enään kotona asukaan se vaikuttaa myös minuun. Haluan tottakai, että perheelläni on kaikki hyvin. Ja tähän väliin mainittakoon että vanhempani ovat eronneet monta vuotta sitten, välillä heidän välinsä on hyvät ja välillä syntyy erimielisyyksiä sillä siskollani on diabetes. 

Mutta nuoruuteni tähän päivään asti. Olen ollut edelleen rauhallinen ja suoritan koulua kohtalaisin arvosanoin, en minäkään täydellinen ole. Enkä pyri joka aineesta saamaan 10, sillä tiedän että se on mahdotonta minulle, en vain ole hyvä kaikessa! Kirjoitan siis tänä keväänä (toivottavasti) ylioppilaaksi. 

Hahaa ja sitten minun suhteeni näihin kuuluisiin päihteisiin, joita median mukaan nuoret käyttävät aivan holtittomasti. Mikä on minusta järkyttävä yleistys! Itselläni ensi kosketus alkoholin kanssa oli puoli vuotta ennen 18 vuotis juhliani. Tällä siis tarkoitan ensimmäistä kännijuomista, aiemmin toki maistellut vanhempien laseista ja tölkeistä! Tämä juominen johtui ryhmän paineesta, koska muut joivat minäkin halusin... Ja olihan se ihan mukavaa. Nykyään en kuitenkaan juo juuri ollenkaan, olen enimmäkseen muille kuskina! :) Silloin tällöin saatan juoda sen 2-3 siideriä yleensä se kuitenkin jää yhteen. :D Ja nikotiinituotteet kuten tupakka ja nuuska, niitä en ole IKINÄ edes maistanut! Tästä olen ylpeä.

Tässä nyt oli jotakin tietoa lapsuudesta ja nuoruudestani, kommentoimalla saa kysellä lisää perheestäni ja lapsuudestani jos ja kun en tässä kaikkea tietenkään maininnut. Minä kiitän ja kuittaan! :)

Iloista ja valkoista sunnuntai päivää :) pukekaa ulos lämmintä siellä taitaa olla kylmä ;)

Uusi blogi harrastus

Olen siis 19-vuotias nuori nainen joka nyt kokeilee varovasti jäätä, että olisiko minusta kirjoittamaan mielenkiintoista blogia! Tällä hetkellä opiskelen lukiossa viimeistä vuotta ja pian onkin lukio lusittu :) Minusta saa kysellä lisää jos haluaa jotain tietää mitä en nyt tässä mainitse. :) 

Mites teidän perjantait? Tai mitä suunnitelmia tulevalle viikolle? Itse vietin perjantain kotona ystävän ja poikaystäväni kanssa. Ystäväni kanssa teimme pitsaa ja myös mustikkapiiraan, oli oikein makoisa ateria. ;) Ensi viikolla pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja alkaa viimeistään lukemaan ylioppilaskirjoituksiin!! Kuinka vaikeaa se onkaan.. 

Ja loppuhuipennus jota kukaan ei tietenkään tiedä on, että tänään on tullut Etelä-Suomeenkin lunta! Maa on valkoinen ja mielikin on sen myötä kirkastunut. Toivottavasti nyt pysyisi ees hetken.

Olisi myös mukava kuulla näin uuden vuoden jälkeen, että mitä lupauksia tuli tehtyä ja ovatko lupaukset pitäneet? Itse tein lupauksen että alkaisin elämään terveellisemmin, mutta eihän se näin stressin alaisena onnistu kun on tottunut tunnesyöppöilemään! :( Mutta parempaan päin on kuitenkin viime vuodesta jo menty näinkin lyhyessä ajassa, joten siitä on hyvä aloittaa. ;)

Pitäkää hauska päivä! Ja nauttikaa lumesta kun sitä vielä on :)

Kommentit, kysymykset ja ideat joista kirjoittaa on tervettulleita !

Lukemisiin Helpsu